Tajunta

Lapsukaiset, älkää vaan uskoko mitä opettajanne teille sanovat.

Tutkimuksen mukaan peruskoulun opettajat kertovat kyselyissä arvostavansa oppilaisen itsenäisyyttä ja luovuutta, mutta todellisuudessa luoviin ihmisiin liittyvät piirteet yhdistyivät vähiten suosiossa oleviin oppilaisiin.

Tämä johtuu tietenkin siitä, että luovat ihmiset eivät välttämättä noudata sääntöjä tai pysty mukautumaan keskittyvään kuuntelemiseen ja tekemiseen perustuvaan luokkajärjestykseen. Nykytietämys luovuudesta linkittyy vahvasti “päiväunelmointiin”, mielen tilaan, jossa keskittymistä ei pyritä ajamaan johonkin suuntaan, vaan muistot, mielikuvat ja ideat vain pulpahtelevat mieleen. Tämähän ei sovi laisinkaan tasapäistävään, tottelevaisuutta ja keskittymistä – vaikka tärkeitä asioita ovatkin oppia – korostavaan opetusmalliin.

Classroom Creativity : The Frontal Cortex.

Luovuus kumpuaa kaaoksesta ja taiteen perusluonteeseen kuuluu tarve rikkoa sääntöjä.

Kapitalistinen järjestelmä taas pyrkii kaupallistamaan kaiken käsille saatavan, jotta pääoma kasautuisi ja tuottaisi voittoa. Taiteen kaupallistaminen ja tuotteistaminen on tottakai jo arkipäivää, mutta pysyäkseen hengissä taide joutuu jatkuvasti riuhtomaan itseään kaupallisuuden otteesta. Aidon luovuudenkin on hankala elää kaupallistuneessa järjestelmässä, jonka päämäärä on hyväksikäyttää luovuutta vain tuottavuuden lisäämiseen ja lisäarvojen luomiseen.

Kapitalistisen systeemin kokiessa jatkuvasti kolauksia ja huojuessa pikkuhiljaa lahoavan perustansa päällä, sen täytyy yrittää entistä hanakammin valjastaa ihmisluontoon lähtemättömästi kuuluvat luovat voimat polttoaineekseen. Järjestelmä käyttää voimanlähteekseen myös rajoja rikkovan ja itseään järjestelmää kritisoivan taiteen. Vastakulttuuri, vaihtoehtoajattelu, kritiikki ja vallankumouksellisuus kaupallistetaan ja myydään takaisin kuluttajiksi muuttuneille ihmisille. Nyky-yhteiskunta on tästä esimerkkejä täynnä, jo pelkästään siinä, että sanaa “vallankumous” käytetään mainonnassa ja markkinoinnissa täysin arkipäiväisessä, vesittyneessä ja kaupallistuneessa merkityksessä. Kansainväliset situationistit kutsuivat tätä mekanismia rekuperaatioksi.

Mainio esimerkki pyrkimyksistä tuotteistaa luova elämä on Åbo akademin professori
Alf Rehnin maalailema visio luovasta taloudesta. Rehnin ajatukset treenikämpistä, viihtyisistä oleskelupaikoista, designin ja estetiikan korostamisesta kuulostaa toki äkkiseltään hyvältä. Pohjimmainen pyrkimys on kuitenkin heittää vastakulttuurissa, undergroundissa ja ruohonjuuritoiminnassa pulppuava luovuus talouden polttouuniin, tuottaa uusia hyödykkeitä, tavaroita, halujen objekteja. Päämäärä on luoda uusia HIMejä, marimekkoja sun muita suomalaisen kulttuurin ja designin vientituotteita ja lopulta integroida design-pakkauksiin väkisin ahdettu luovuus lähtemättömäksi osaksi kapitalistista spektaakkelia.

Diskordianistit olivat sittenkin oikeassa, kaiken takana on kaaos.

Jos ei kaiken, niin ainakin inhimillisen älykkyyden ja luovuuden, tämän ovat todenneet nyt myös neurologit. New Scientistin mainio artikkeli  Disorderly genius: How chaos drives the brain kuvailee aivojen toiminnan uutta mallia.

Aivot tasapainottelevat jatkuvasti kaaoksen ja järjestyksen välillä, luiskahtaen vähän väliä kaaoksen puolelle. Tätä kuvataan lumivyörynä, joka satunnaisesti aktivoi neuroniketjuja ja alueita. Vyöryt ovat kuitenkin maltillisia, sillä yksi neuroni laukaisee keskimäärin vain yhden toisen neuronin. Muussa tapauksessa vyöry tukahtuisi saman tien, tai vaihtoehtoisesti valtaisi hetkessä koko aivot ja aiheuttaisi hyvin lähellä epileptista kohtausta olevan tilan. Satunnaisesti taphtuvan vyöryn jälkeen hermosolut asettuvat taas järjestyksen tilaan, ennen uutta vyöryä.

Järjestys tarkoittaa neuronien sähköisten taajuuksien lukittumista samaan vaiheeseen. Esimerkiksi lepotilassa aivoaallot ovat tasaisempia ja taajuudeltaan matalampia.

Kaaokseen luisumisen epäillään olevan elintärkeä toiminto muistin, uusiin tilanteisiin sopeutumisen ja luovuuden kannalta. Tutkimusten mukaan neuronivyöryjen kesto ennustaa tarkasti esimerkiksi älykkyystestien tulosta. Vyöry on tehokas tapa ottaa hetkessä käyttöön laajoja alueita, ja luo mahdollisuudet uusien ideoiden synnylle. Esimerkiksi autistisilla henkilöillä on havaittu keskimäärin pysyvämpi järjestyksen tila sosiaalista käyttäytymistä kontrolloivilla alueilla.

Muistialueita aktivoidessaan neuronivyöry aiheuttaa satunnaisten muistojen popsahtelun mieleen. Tämä on epäilemättä oleellinen tapahtuma luovassa prosessissa. Vastaus kinkkiseen ongelmaan saattaa kuin ulkopäin annettuna vain juohtua mieleen.

Hail Eris! All Hail Discordia!