Tajunta

Joo, vähän kömpelösti kääntyi tuo otsikko, mutta aika kiinnostava artikkeli New Scientistissä.

Tutkimuksen mukaan universaalin ykseyden ja materialistisen maailman yläpuolelle kohoamisen tunne, joka voi olla myös osana joissakin uskonnollisissa ja henkisissä kokemuksissa, voimistuu henkilöillä, joilla on vaurioita aivojen parietaalilohkon takaosassa.

Samalla osalla aivoista on tekemistä myös meditaation ja rukouksen vaikutusten kanssa.

Damaged brains escape the material world – life – 11 February 2010 – New Scientist.

Helsinki Zen Centerin ohjaaja Sami Mänty-Aho kertoo zen-buddhalaisuudesta, valaistumisesta ja valaistumiseen johtavista harjoituksista.
Mitä zen tarkoittaa? Kuinka valaistua yrittämättä valaistua? Mikä on koan?

Tuotanto Tajunta Media.

Lisätietoa zenistä tarjoaa vaikkapa Brad Warnerin erityisen mainio kirja Hardcore zen, joka muuten on Tajunta Median verkkokaupassa tarjolla erityisen edulliseen hintaan.

Areenalla on katsottavissa eilen Teemalta tullut varsin mainio BBC:n reportaasiohjelma Tiededokumentti: Vaihtoehtohoidot. Ohjelmassa piipahdetaan nepalilaisessa luostarissa, jenkeissä transsendenttisen meditaation jättifarmilla ja luonnollisesti tutkaillaan nykyään hyvin paljon kiinnostusta herättäneitä mindfulness-meditaatiomenetelmän terveysvaikutuksia. Ohjelma katsottavissa 14.2. asti.

Eräs haastateltavista on tohtori Mark Williams, joka on tutkinut mindfulness-meditaatiota ja on yksi loistavan Mielekkäästi irti masennuksesta – tietoisen läsnäolon menetelmä -kirjan kirjoittajista. Kirja keskittyy kroonisen masennuksen itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn, mutta antaa myös terveille ihmisille avaimia läsnäoloon ja tunteiden käsittelyyn. Kirja on nyt alennuksessa verkkokaupassa.

Uusi kivun kokemista käsitellyt tutkimus osoittaa, että jopa suhteellisen lyhyt ja yksinkertainen tietoisen meditaation (mindfulness meditation) harjoittelu voi edistää merkittävästi kivunhallintaa.

Aiemmin on jo useassa tutkimuksessa todettu, että meditoinnilla voi olla positiivista vaikutusta kivuntunteen karkoittamiseen, mutta meditointia on pidetty aikaavievänä ja kalliina tekniikkana. Uusi North Carolinan yliopiston tutkimus kuitenkin osoittaa, että 20 minuutin harjoitus kolmen päivän ajan voi tuoda saman hyödyn.

“Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa näin lyhytaikaisen harjoituksen vaikuttavan kivun kokemukseen”, kertoo yksi Journal of Painin uusimmassa numerossa julkaistun tutkimusartikkelin kirjoittajista, psykologi Fadel Zaidan.
“Kivuntunne ei lieventynyt pelkästään meditaation aikana, vaan myös sen jälkeen.”

Kolmen tutkimuksen aikana koehenkilöille annettiin harmittomia sähköiskuja. Tietoisen meditaation lyhyen opetuksen saaneita koehenkilöitä verrattiin kontrolliryhmään sekä ryhmään, jotka käyttivät muita rentoutu- tai häirintätekniikoita. Koehenkilöt arvioivat kivunkokemustaan yksinkertaisella “korkea” ja “matala” -asteikoilla erilaisten toimintojen yhteydessä, sekä yleistä kivunsietoa kalibroidakseen mitta-asteikon ennen koetta.

Kivun tunteesta harhauttavan tekniikkan – vaikeiden matemaattisten tehtävien – havaittiin vähentävän korkean kivun tuntemuksia, mutta meditaatiolla oli tätä suurempia vaikutuksia, sillä se vähensi sekä korkean kivun, että matalan kivun tuntemuksia.

Meditaation vaikutuksen huomattiin jatkuvan myös meditaatioharjoituksen jälkeen, johtaen yleiseen kivuntunteiden lievenemiseen, mikä myös oli merkittävä ero meditaation ja harhautustekniikan välillä.

“Tiesimme jo aiempien tutkimusten perusteella, että pitkäaikaisella meditoinnin harrastamisella on merkittäviä vaikutuksia kivunsietoon, pitkäaikaisten harrastajien aivot vaikuttavat olevan selkeästi muuttuneet, mutta yllättävä tulos oli, että sama vaikutus saatiin aikaan kolmena päivänä tehdyllä 20 minuutin meditoinnilla”, Zaidan sanoo.

“Kun uudelleenkalibroimme koehenkilöiden kipukynnystä, huomasimme että he tuntevat vähemmän kipua kontrolliryhmään verrattuna”, Zeidan huomauttaa. “Tämä oli täydellinen yllätys, sillä yleinen kivuntunteen aleneminen ei kuulunut työhypoteesiimme.”

“Ensimmäisen kokeen jälkeen olimme niin yllättyneitä, että teimme kaksi koetta lisää. Ajattelimme, ettei kukaan uskoisi meitä, koska tätä ei oltu tehty koskaan aikaisemmin. Kaikki kolme koetta antoivat kuitenkin saman tuloksen.”

Zeidan korostaa että kivuntunteen aleneminen ei tarkoita tuntoaistin häviämistä. Tehdyt kalibroinnit viittasivat pieneen tuntoaistimuksen vähenemiseen sähköärsytyksessä, mutta sähköiskusta johtuva kivun tunne aleni merkittävästi.

“Se oli hyvin outoa. 400-500 milliamppeerin sähköiskuilla koehenkilöiden kädet nytkähtelivät edestakaisin sähkövirran stimuloidessa liikehermoja, ja kuitenkin koehenkilöt vain kysyivät ‘A 2?’ (’2′ merkitsi sähköiskua, joka aiheuttaa matalaa kipua). Se oli todella yllättävää” hän sanoo.

Zeidan arvioi että tietoisuusmeditaatio alentaa kivunkokemusta, koska se kouluttaa koehenkilön aivot huomioimaan vain käsillä olevan hetken tuntemuksia, sen sijaan, että he odottaisivat tulevaa kipukokemusta tai piehtaroisivat aikaisemman kivun aiheuttamassa ahdistuksessa.

“Tietoisuusmeditaatio opettaa heille, että häiriöt, tunteet ja tuntemukset ovat vain ohimeneviä, eivätkä ansaitse tulla nimetyiksi tai tuomituiksi, koska kokemisen hetki on jo mennyt ohi” Zeidan arvioi. “Meditoinnin harjoittelun avulla he pystyvät huomioimaan kivun, kokemaan sen, mutta päästämään siitä irti. He oppivat palauttamaan huomionsa takaisin nykyhetkeen.”

Uudet tutkimustulokset ovat arvokkaita siksi, että työläänä pidetty meditointi onkin paljon helppokäyttöisempi apu kivunhallintaan kuin on oletettu, koska kaikki mitä tarvitaan on lyhyt ja yksinkertainen koulutus. Jopa yksin tehty harjoitus voi vaikuttaa, arvelee Zeidan.

“Hienoa että helpoimman ja yksinkertaisimman keinon päästä meditatiiviseen tilaan huomattiin helpottavan suuresti kivunsietoa. Ihmiset jotka haluavat hyötyä tästä tekniikasta, voivat löytää tarvittavan opetusmateriaalin vaikka internetistä, ilman henkilökohtaista opettajaa” Zeidan sanoo. “Kaikki mitä tarvitaan, on pieni aivojen käyttö, kivun kokemisen muuttaminen, ja jo se voi olla tarpeeksi vähentämään kivun tuntemista.”

Tutkimuksen tekivät psykologit Fadel Zaidan, Nakia S. Gordon, Junaid Merchant ja Paula Goolkasian.

Lähde.